sunnuntai 31. elokuuta 2014

Ja auringonnousuun on ikuisuus aikaa

Oli taas pitkästä aikaa ihana viikonloppu, kun kokosimme taas porukan kasaan. Kääpiötä ja Sniitä ei valitettavasti ollut, kun ovat opiskelemassa ahkerasti, eikä Idukkakaan päässyt kun oli jossain perheineen. Muuten oli perus remmi, Anda, Enwie, Keke, Emi, Engaru. Oli tarkoitus vain tehdä lämppäreitä, mutta keksinkin pitää pikku barbequet, kun oltiin tuotu mökiltä mini pallogrilli. Niinpä värkkäsin sitten kasvisvartaita jumalaisella marinadilla ja grillitassui tai jotain. Emi grillaili sitten myös omenoita kera sokerin ja kanelin. Lisäksi meil oli niit lämppäreitä, salaattia ja tietysti jälkiruuaksi karkkia sun muuta ja Emin tekemää hyvä kakkua. Aikamoista hulinaahan se nyt oli meidän porukassa tietty ja grillin sytyttäminenkin oli aika show, mutta saatiin kyllä pirun hyvää ruokaa ja yhdessä siivottiin sotkutkin. Sitten musiikin soidessa pelattin koko loppuilta pullon pyöritystä tälleen ala-aste tyyliin. Emille ilta oli psyykkisesti liikaa kun pullon pyörityksessä tuli yhtä jos toista esille 8D

Anda ja Keke lähtivät joskus puoli yhdeltätoista ja loppu porukka jäikin yllättäen yöksi. Pelattuamme erän patjatetristä ja saatuamme muutenkin vuoteet kuntoon, keskityimme taas höpöttämään maailman menosta j lopulta nukahdettiin aamuyöstä. Emi lähti melko pian aamiaisen jälkeen ja Enwie sekä Engaru jäivät vielä iltapäivään asti.
Satuttiin sitten löytämään eräs kiva asunto oikotie.fi:stä kun erehdyin sitä sivua selaamaan. Tampereelta aivan ihana vanhahtava lukaali (jossa tosin ois vähän rempattavaa) Hinta vaan kuussa ois aika suolainen, mut se ois toisaalta tosi tilava ja ihan keskustassa. Jos vaan tosiaan pääsis tästä kylästä pois. Kyllä me aika lennokkaita keskusteluja käytiin siitä miten me pärjättäs siellä ja mitä kukakin ottas mukaan. Se on kyl tosi kaunis haave, vois tulla ihan hauskaa asua siellä jonkun/joidenkin kanssa. Kuka lähtee?

Eli mukava viikonvaihde oli ja nyt sitten taas ahdistumaan Traconista joka on ihan nurkan takana. Kankaiden pitäis tulla ensi viikolla, joten sitten vain ompelemaan. Peruukitkin on hallussa, mutta vaatteita pitää vielä vähän etsiä, Gabulle enemmän kuin Meille. Miten vitun vaikee on oikeesti löytää ruskeaa villapaitaa? Välillä tulee sellainen olo et ei edes tekis mieli lähtee, siellä kun on välillä niin sitä stereotypia ernu porukkaa että oksat pois. Ja kun en tunnu saavan näit pukui valmiiks. Huoh. Mut toivotaan et se nyt tästä lutviintus.
Siispä astetta rentoutuneenpana kohti uuden viikon haasteita ja syyskuun pimeitä iltoja.


tiistai 26. elokuuta 2014

Lämpöä ja ukkosmyrskyjä

Kouluun alkaa jo pikku hiljaa päästä jotenkin edes kiinni ja on tullut huomattua että ainakin tähän mennessä keskittymiseni on ollut vaihtelevaa, viime viikolla jaksoin keskittyä, mutta sitä edellisellä en. Mutta nytpä onkin ollut vähän sekaisin kaikki.
Viikonloppuna tuli käytyä Kääpiön luona tutustumassa tuon opiskelija kämppään kun ei enää samassa kaupungissa asuta. Kerta kerran jälkeen totean sen saman että miten paljon rakastankaan julkisilla matkustamista. Varsinkin junat on ihania, mutta nyt oli mennessä tyydyttävä linjaan.

Kääpiö olikin sitten vastassa, vaikka luulin että joutuisin itse suunnistamaan sen asunnolle ja voi jumala sitä tunneta kun joku tulee sua vastaan jonnekin asemalle. Varmasti yksi ihanimmista asioista mitä tiedän ja varsinkin ekstra paljon silloin kun halaa vielä oikein lujaa. Pääsin polkupyörän tarakallekin pitkästä aikaa. Eipä me sitten muuta kuin syötiin, juteltiin, pelattiin Skyrimia ja katsottiin illalla Ruohometsän kansa. Hyvä että uskallettiin nukkua sen jälkeen. Vai muka koko perheen elokuva ja vitut. Käytiin me sit myös lenkillä, katselemassa alas sillalta ja kerättiin pikku kotiloita. Tuossa niitä on kymmenen, mutta löydettiin paljon enemmänkin. Suunniteltiin et oltas tehty niistä iltapalaa.


Seuraavana päivänä lähinnä vaan oltiin ja kun ukkosti, puhuttiin astetta syvällisempiä ja sekin hetki oli kaikesta huolimatta varmaan elämäni parhaimpia. Morjestin myös Sniitä joka myös opiskelee samassa paikassa. Hänen vieraanaan sattui olemaan Enwien isosisko, joten matkasin sitten hänen kanssaan sunnuntaina takaisin kotiin. Puhuin melkein ääneni käheäksi meidän maailman parannus/dissaus keskusteluissamme. Oli kuitenkin antoisa matka kiitos hyvän seuran, olisin voinut olla enempi maassa jos olisin matkustanut yksin.

Sittenpä viikko on tässä lähtenyt taas käyntiin ihan liian itkemisen ja huudon kanssa. Osaksi itku liittyi siihen kun vihdoin räjähdin äidille kaikesta siitä mikä minua vituttanut ja annoinkin sitten tulla täydeltä laidalta. Mutta vaikka miten huusin ei lopputulos mielestäni muuttunut, joten samassa jamassa ollaan yhä. Pakeninpahan tästä talosta sitten metsätien laitaan istuksimaan. Kotiin palasin kun alettiin soitella perään ja tuli kylmä. Tänään on ollu jo paljon parempi olo sitten onneksi, matikassakin oli yllättävän kivaa, osasin vihdoin edes vähän.
Joten ehkä tästä kaikesta sittenkin selvittiin ja voi taas pienen hetken olla onnellinen.


keskiviikko 13. elokuuta 2014

Pieni päivistys väsymyksen keskeltä

Jee eli koulut ovat nyt sitten virallisesti alkaneet ja nyt ollaankin sitten lukiossa.
Ajatuksenani oli mennä sunnuntaina hyvissä ajoin nukkumaan ja herätä virkeänä kouluun, mutta siinä yöllä tapahtuikin sitten vähän kaikenlaista hyvin jännää, jotenkas en lopulta nukkunut kuin jotain neljä ja puoli tuntia kevyttä unta. Kumminkin sitten yllättävän pirteänä kouluun, koska lepattava tunne vatsassa piti jokseenkin hereillä. Joka vuosi eka päivä on yhtä tylsä, kun sitä infoa ja sääntöä tungetaan joka tuutista. Oli siitä se hyöty että päästiin aikaisemmin ja pyörähdettiin kavereiden kanssa katsomassa millaista jälkeä oli remontilla saatu aikaan meidän entisellä yläasteella. Morjestettiin muutamaa tuttua siinä sivussa. Seuraavaksi päiväksi meille luvattiin ryhmäytymistä, joka jo terminä kuulostaa kidutukselta. Seiskan ryhmäytyminen oli ainakin täyttä paskaa. Mutta enpä sinäkään yönä nukunut kuin kolme tuntia, because of reasons. Ja niinpä jällen kehuttavan pirtenä vesisateessa korpeen tutustumaan ikäluokkani idiootteihin. Kyllä minä onneksi yhden uuden tuttavuuden taisin solmia. Ja olihan tuo pikkuisen parempi fiilis kui seiskalla, vaikka pressun kääntö peli meni yhä ihan tuskaisen huonosti, ei saatu käännettyä ollenkaan.

Tänään oli sitten vihdoinkin oikea koulupäivä, joka alkoi ihanasti pitkän matikan kaksoistunnilla. Hurraa. Mukavan motinoitunesti alkaakin tuon aineen opiskelu kun heti ensimmäisillä tunneilla kyyneleet silmissä kun en vaan tajunnut mitään. Onneksi sen jälkeen oli hypäri, joten vitutuksia purkaakseni kävin musiikki pauhaten ostamassa ärrältä kahvia ja tein sitten läksyt kun aikaakin jäi. Oli kyllä hieman että alkaako ärsyttää uudestaan kun en juuri tajunnut mitään niistä tehtävistä. Loppu päivä olikin onneksi vain kivoja aineita, kuten psykologiaa. Huomioin tosin että minun ei kannattaisi juoda tässä mielentilassa kahta kuppia kahvia putkeen + kun olin jälleen kerran väsynyt, vaikka nukuinkin melkein kahdeksan tuntia, olin nimittäin loppu päivästä aika ylivilkas, mutta on se mielestäni parempi kuin vittuuntunut ja verisiä asioita suunnitteleva. Ainakin tähän asti lukio on ollu ihan jees jos sitä matematiikkaa ei lasketa.On kivaa nähdä Andaa ja Kekeä vähän useammin arkena kuin esim. viime vuonna.
On vaan vähän väsynt olo noiden parin unettoan yön jälkeen, mutta toisaalta se varmaan oli ihan niiden arvoista.


lauantai 9. elokuuta 2014

Jostain syystä kamalasti asiaa + uus banneri

Jee sain kuin sainkin sen uuden bannerin tehtyä! Olen kyllä oikein tyytyväinen siihen ja erityisesti tuo graffiti osuus onnistui hyvin, mutta toki tuo oman kuvani anatomia on ihan päin honkia, anteeksi siis siitä. Ja lisäksi näytän yksi kätiseltä, mut vartalon linja vain jää ruutujen alle piiloon ja olen paska piirtämään myös tasaisia ruutuja. Ja toisen lenkkarin pohja on myös vähän terävä, mut tykkään silti siitä et noi kengät onnistu yllätyksellisen hyvin. Tukkaan en löytänyt oikein kunnollisia värejä, tukka tupsu on oikeasti sellainen enemmälti aniliinin punainen/tumman pinkki + alkuperäisessä piirroksessa se oli pinkimpi, mutta skanneri vääristelee taas, sivustat puolestaan ovat luonnossakin aikas tuon väriset. Ihoa en edes yrittänyt värittää kun skanneri raiskaisi sen kuitenki. Katsotaan muutanko tuota graffitin paikkaa alemmas jotenkin tuossa kuvassa, mutta onhan se toisaalta aika kiva noinkin, vai mitä olette te mieltä?
  Mutta nyt siis ei ole enää emotukkaa ja pientä sivupiiskan tynkää, alko rasittaa kun roikkuivat silmillä ja rasvoittuivat helvetin nopsaan, nyt on paljon vilpoisampi. Omistan sii nyt pikku keesin ja pää on täynnä shokkivärejä, kiitos vielä Engarulle värjäyksestä! Pääsen taas järkyttämään tämän takapajulan väkeä, mikäs sen parempaa. Vielä kun nahkatakin jostain löytäisi niin voisin sitä vähän tuunailla kun tarvikkeitakin jo olisi, itse takki puuttuu.

Viime viikon oli TriplaH meillä maanantaista perjantaihin. Juteltiin, syötiin paljon (koska äiti), kuunneltiin musiikkia sillä eksyttiin kirjastoon hakemaan kasa levyjä ja katsoin ensimmäisen kauhuleffan kokonaan ja en tykkää kyllä edelleenkään kauhusta, hyi helvetti mitä paskaa. Mut kyl mä ehkä jonkun vieressä voin viel joskus jotain katsoa, ehkä. Oli kyllä kiva viikko, vaikka olikin ihan älyttömän kuuma. Kiitos Triplalle kun kävit ♥

Sain myös Sormusten herra urakan loppuun ja kyllä tuli melkein itku siinä lopussa, miksi näin?! Mutta olivat kyllä hyviä kirjoja, vaikka välilllä se lukeminen oli kuin olisi uinut tervassa. Nyt toivon entistä enemmän että se cossi suunnitelma tästä sarjasta onnistuisi. Syksyllä kyllä ehkä olen menossa kansalaisopistoon tutun vetämälle ompelu kurssille, niin jospas siellä sitten.
   Muutenkin on taas tullut mieleen kaikenlaisia hahmoja joita tahtoisin cossata ja kaikki ovat niin pirun työläitä. Esim. Minoru mankui/kehotti että cossaisin Undertakeria Kuroshitsujista ja ajatus kyllä kiehtoo, lisäksi on ollu pitkään haaveena se Reisi ja sitten Armin tai joku muu lemppareistani SNK:sta sekä Legolasin lisäksi se Thranduil. Sitten on taas tullut mieleen Minorun muutaman vuoden takainen ehdotus että cossaisin Borista Heart no kuni no Alicesta, kun ajattelin hankkia itselleni joululahjaksi sen napakorunkin. Huoh, mutta jospa sen Gabun ja Mein tekisin eka, sillä Traconiin on vain viisi viikkoa. Wolffis saisi tulla käymään täällä päin niin näkisin sen fleecen. Toinen mielessä pyörinyt vaihtoehto on valkoinen kauluspaita. Gabuun jotain ruskeaa, mutta mitä? Ehkä joku repaleinen ruskea pitkähihainen ja ruskeat housut maybe... pitäisi ostaa kankaitakin korvia ja häntiä varten. Oliskos kellään muuten ehdotusta kuka olisin Traconin toisena päivänä? Kehtaisinko olla Yukio kolmannen kerran, toisaalta pakottaisin pyytäisin Wolffiksen ottamaan minusta kuvia joita voisi sitten ehkä nettiinkin pistää. Misaki olisi tietysti myös ja Totsuka jota kukaan ei tunnistanut viimeksikään. Tietty Jaibo myös, mutta se peruukki on perseestä. Ku en taho olla yksinään Gabu, se tarvitsee kaverikseen Mein. No mut ehotelkaa kommentteihin jos täällä ny kukaan edes käy lukemassa.

Mut huomenna (kellon mukaan tänään, mut kirjotan yöllä ja päivä vaihtuu vasta kun menen nukkumaan) siis viimeinen loma päivä ja ainakin nyt on ihan hyvä mieli alkavan koulun suhteen (toista se oli viime yönä) ja toivotaan että tämä mieliala sitten kans pysyykin. Huomenna voisi vaan tehdä jotain semi aktiivista. Ajatuksena oli viedä kaikki nukke poikani ulos kun koko kesän lojuneet hyllyssä, hävettää pikkuisen oma laiskuus. Lisäksi on harmittanut se etten ole jaksanut paneutua Lucariksen ulkonäköön oikein millään tavalla. Pikku menninkäiselle pitäisi etsiä oikeanlaiset vaatteet. Ja minä kun tässä himoitsen muka Deimosta vaikka edellisetkin kesken, muttakun hnnnnnngg. Tahdon sen vaikka se ois viimenen tekoni, ennen vuoden loppua on pakko pistää tilaus menemään jos vain suinkin pystyn. Toivottavasti Think Pinkiltä tilaaminen ois helppoa, kun osaa sanoo että on ja osa että ei. Saisinkohan käärittyä siihen rahat ankaralla heräteostosten ja heräteherkkujen oston välttämisellä ja pistämällä myös ylimääräisen säästöön... Ja sehän vähentäisi summasta 50 euroa jos jätän meikin pois. Muuten mielelläni en jättäisi pois, mutta en oikein tiedä pidänkö niistä huulista vai en. Katsokaas..


..kun haluaisin sellaiset ehkäpä hieman vaaleammat/luonnollisemmat, en välttämättä tuollaista kahvin sävyä. Kun siitä olisi suunnitelmissa tehdä jonkin sortin sotilasperinteisen suvun vesa ja jotenkin kuvittelisin että aateliselle sopisi sellaiset vaaleat huulet, mutta en tosiaan tiedä yhtään. Kun välillä tuo kyllä miellyttää silmää. Mut kertokaa myös tekin mitä mieltä tuosta huuli jutusya ootte. Ehkä sitten jos oikein tiukkaa tulee niin joutuu pudottamaan sen viidenkympin meikin pois. Paita hälle jo olisi ja viinilasit ja tupakkaa. Housut, kengät ja peruukin jos pystyisin hommaamaan aikaisemmin ja sitten tahtoisin sellaisen valkoisen kylpytakin sekä viskilasit ja jäitä. Mielessäni on jo vaikka kuinka kivoja shootti ideoita joita niillä voisin toteuttaa. Tosin siihen luultavasti tarvitsisi nojatuolinkin tai hienon sängyn. Onnistuisinkohan rakentamaan sellaisen hienon katoksella varustetun sängyn. Siitä tulisi kyllä helvetin iso, koska nukke on 70 cm, mut jos siitä katoksesta saisi irrotettavan...hmmm tätä pitääkin pohdikella. Sellainen hieno tummaksi petsattu ja kiiltäväksi lakattu. Tosin veikkaan et muukin nukeistani saattaisi käyttää sitä "poikaystävänsä" kanssa, haha.

Tuli yllättävän paljon asiaa, mutta ei se ainakaan minua haittaa. Josko saan itseni ulos niin on ehkä luvassa nukke kuvia ehkä jo pian. Ja toivon hartaasti ettei se koulu nyt ihan vedä mattoa jalkojen alta, niin että vaivutaan taas epätoivoon. Kohtahan sen näkee.


perjantai 1. elokuuta 2014

Viihdettä

Nyt on kyllä tullu käytyä älyttömästi ulkona (huom minun mittapuun mukaan). Ensinnäkin käytiin viime viikolla Kääpiön kanssa Apulannan keikalla ja aika monta vuotta on siitä kun viimeksi olen jonkun keikalla käynyt. Oli kyl älyttömän mukava ilta. Samassa seurassa pyörähdin sitten pari päivää sitten stand up koomikkojen keikalla ja siellä esiintyi mm. Riku Sottinen ja Ismo Leikola. Sai nauraa vatsansa kipeäksi.
Viime viikko oli kyllä muuten aika perseestä, sillä äiti oli sairaalassa ja minä jouduin pyörittää koko taloutta ja isän kanssa kahdestaan asuminen on kyllä yhtä helvettiä. Aikuinen mies ei osaa tehdä mitään itse näköjään ja silti jaksaa toitottaa miten hän saa asiat järjestymään ja miten hän on niin ylivoimainen. Onneksi oli edes veljentyttö pitämässä seuraa. Ajeltiin yömyöhään skootterilla ja käytiin uimassa, jossa sitten pelleiltiin uimarenkaan, Norpan ja patjan kanssa, oli kivaa. Sitten olimme myös lippuja myymässä perjantaina, josta sitten sinne Apulannan konserttiin sain ilmaislipun palkaksi. Siinä lippuja myydessä pysähtyi sellainen joku opiskelija jätkä, joka oli kavereidensa kanssa roadtripillä. Juteltiin siinä sitten kaikenmoista ja se tarjos meille muffinssejakin. Mukavia tuommoiset spontaanit tuttavuudet.

Lukioonkin on tullu valmistauduttua hankkimalla ekan jakson kirjoja jotka muuten maksaa aivan törkeesti. Kesätyö rahat menee sitten niihin, vaikka suunnittelin sijoittavani ne aivan muualle harrasteisiini. Nyt sitten meneekin johonkin sellaiseen, joka aiheuttaa vain päänsärkyä. Muutakin koulukamaa käytiin tänään hakemassa ja koitin myös etsiä nahkatakkia, mutta eipä sieltä mitään löytynyt minun tuurilla tietenkään. Toivottavasti sen saan vielä tämän syksyn puolella.

Uutta banneriakin on toivottavasti luvassa tässä pian, sillä ensiviikolla lähtee tukkaa ja sitten vielä vähän uutta väriäkin, joten on siis päivitettävä. Katsotaan nyt vaan saanko mitään mieleistä aikaiseksi, vaikka ideoita on kyllä muutama.
Tämänkin tekstin piti tulla eilen, mutta sähköt katkesivat, joten se sitten siitä. Onpas taas ollu tosi vilkasta elämää.


torstai 24. heinäkuuta 2014

Pariisi

Nyt on sitten palauduttu matkalta ja toivuttukin parisen päivää sen aiheuttamasta uupumuksesta. Matkahan oli oikein mukava sitten loppujen lopuksi. Ensimmäisen yön vietin enoni luona ja katsottiin serkun kanssa melkein kaksitoista tuntia Gossip girliä, mitä nyt käytiin pikaisesti siinä välissä hakemassa karkkia ja limpparia. Se on kyllä ihan kiehtova sarja, vaikka onkin tätä perus amerikkalaista teinihömppää. Oli kuitenkin mukavaa. Seuraavana päivänä noustiin taivaalle ja suunnattiin kohti Ranskaa. Lentokentältä mentiin hotellille junalla/metrolla ja täytyy sanoa et Pariisin metrot on paljon puhtaampia ja niissä ei ole sellaista ryysistä kuin Roomassa. Sain oman huoneen, kun enoni ja hänen kaverinsa yöpyivät toisessa kahden hengen huoneessa. Parempi oli kuin huone roomassa, vaikka hotelli oli vain kahden tähden.


 Huoneeni oli jotain kymmenen neliötä iso, mutta ihan sopiva minulle. Vessatkin toimi siellä paremmin kuin roomassa ja suihku oli jännällä korokkeella ja koska nostelin ekana iltana suihkuverhon pois korokkeelta, koko kylppäri lainehti vedestä.
Sitten muina päivinä kierreltiin kaikki pakolliset nähtävyydet, Mona Lisaa ei käyty katsomassa, en ihan niin taiteen ystävä ole. Tässä muunmuassa Eifel torni ja Riemukaari. Lisäksi käveltiin yhtä kuuluisaa ja kallista ostoskatua, joka lähtee Riemukaarelta.

 Toisena iltana käytiin perinteisessä ranskalaisessa ravintolassa, pääruuasta unohdin ottaa kuvan, mutta se oli jotain pihviä. Alkupalaksi oli hanhenmaksaa kerä joittenkin rehujen. Ja jälkkäriksi creme bruleeta marjaisena versiona. Hanhenmaksa ei ollutkaan niin pahaa kuin pelkasin, muttei silti ykkösherkkua.


Sitten illalla kierreltiin vielä latinalais korttelissa ja Notre Damella. On kyllä pirun iso rakennus.

 Viimeisenä päivänä käytiin katsomassa yhtä valkeaa kirkkoa ja sitten vaan kierreltiin kaupoissa. Eno oli etsinyt minua varten pari manga puotia ja kyllähän sieltä jotain tarttui mukaan. Lounaaksi syötiin pastaa ja jälkiruuaksi tuommoinen pikku tarkotin jolla oli cappuccinoa, shottilasillinen jotain vanukasta, pala suklaakakkua ja pikkuinen, alkuperäinen creme brulee. Oli kyllä herkkua. Coca colaa tuli kitattua siellä yleettömästi ja oli kivaa kun se tarjoiltiin aina lasissa, jäiden ja limetti/sitruuna viipaleen kera.
 Kaikin puolin matka siis oli oikein onnistunut, eikä mitään ikävää tapahtunut. Voisin hyvinkin muuttaa sinne asumaan, vaikka asunnot siellä on vissiin kalliita ja aikas pieniä, jmutta noh, ei se mitään. Sitten vaan ranskaa opiskelemaan. Lentokoneessa oli muuten noin pieniä kokis tölkkejä.


Eräästä manga putiikista löytyikin sitten jatkoa Ao no exorcist hyllylleni. Alkuperäisenäkin sen hinta olisi ollut vain 120 euroa, mutta se oli alessa ja lähti mukaan 95 eurolla. Suomessa samanlainen maksaisi 160 euroa. Se oli siis Yukio figuani neljäkymppiä halvempi. Täydellä hinnalla en tietenkään olisi sitä ostanut, mutta koska se oli alessa aattelin että ei kai siitä haittaa ole jos omistaa molemmat Okumuran veljeksistä. Sen käsi vain on jotenkin väärin päin, en tiedä onko se joku valuvirhe tms, surettaa vähäsen kyllä, enkä oikein uskalla ruveta vääntelemään sitä. ON se kyl hieno, vaikka pidänkin Yukiosta enemmän 8D


 

Tämä käsi siis derppaa


 
 
 
Sitten tämän kaupan vieressä oli toinen figuuri kauppa jossa oli pelkästään elokuvista ja sarjoista tuttujen hahmojen figuureja. Muunmuassa Jack Sparrow, Klonkku, Legolas, Avatar elokuvan sinisiä hahmoja jne. Hinnat olivat kyllä aika tähtitieteellisiä kun se Jack Sparrowkin maksoi 400 euroa enkä edes tahdo arvailla paljon Legolas olisi maksanut. Piti lähteä sieltä nopsaan jottei tulisi liikaa mielipahaa kiusauksien vuoksi.
Olin vielä viikonlopun Helsingissä Minorun luona. Hauskaahan meillä oli ja sieltäkin tuli osteltua kaikenlaista. Kisuakin näin siellä kun käytiin yhdessä kahvilla. Oli se kuitenkin loppujen lopuksi kiva palata kotiin ja ehdin pyörähtää pienesti Kääpiön luona ja nähdä tyyppejä, tosin vain pikaisesti, pitää ottaa uusiksi vielä tänä kesänä jos ehtii.
 
                                   


perjantai 11. heinäkuuta 2014

Matkalle taas + cosseja

Se olisi taas aika matkustaa, tällä kertaa länsi-suomen kautta Ranskaan ja sieltä pariksi päiväksi Helsinkiin. Viikkohan siinä taas vierähtää ja toivottavasti saan myös taas kunnolta kertomista sieltä matkalta.
Sain myös tässä töitä koiran ulkoiluttajana, läheiseltä mummolta joka on ollut olemassa varmaan ikuisuuksia. Näyttää ihan että se kupsahtaa justiinsa ja muistan kun pelättiin sitä ala-asteella kavereitten kanssa. Tosi asiassa tuo on ihan symppis ihminen, ulkonäkö siis tosiaankin pettää. Ei se kyl mitään herkkuu ole kututtaa päivästään tunteja siihen, mutta saanpahan liikuntaa ja ehdin mietiskellä kaikenmoista niillä lenkeillä.

Tässä tuli lainattua kirjastosta joku aika sitten Tary sormusten herrasta trilogian kolmas elokuva ja sain vihdoin tietää sen loppu ratkaisun ja liekkö sen seurauksena joku pato räsähtänyt rikki ja seuraavana päivänä lainasin sitten loput elokuvat ja koko trilogian kirjana. Aivan puskista siis räjähti kauhea fanitus päälle. Nyt olenkin sitten katsonut sekä ne kolme elokuvaa että kummatkin Hobitti kirjan pohjalta tehdyt elokuvat ja lukenut Sormusten ritarit sekä aloittanut hyvin Kahta tornia. Ja minä kun vielä muutama vuosi sitten hieman nyrpistelin nenääni koko fandomille. Miten minulle tuppaa käymään aina niin että ensin olen jotain juttua vastaan ja kohta, siihen tutustuttuani olen sen lumoissa hmm... Mutta se on kyllä totta että Sormuksen ritarien alku on aika tylsistyttävää luettavaa ja kaverit sanovat että Kuninkaan paluun loppu olisi samaa kategoriaa. Katsotaan nyt. Matkalle otan viihteeksi Hobitin, vaikka jo Sormuksen ritareissa spoilattiin aika taidokkaasti koko Hobitti kirjan loppu QnQ

Ja tämän uuden innostuksen pyörteissä keksin heittää puoli vitsillä Kääpiölle että "Hei, cossaatko mun kanssa Legolasta ja Gimliä?" ja vastaus oli myöntävä. Siitäpä sitten suunnittelemaan ja katsotaanko nyt saatasko ensi vuoden Desuun mitään aikaiseksi. Nimittäin siin lähellä on aivan vitun hieno lehto/metsikkö jossa saatas törkeen hienoja kuvia.
Kääpiö cossaisi Gimliä, koska Gimlikin on kääpiö (lol) ja minä olisin haltija Legolas. Koska noh, olen Kääpiötä pidempi, me vittuillaan toisillemme, mutta ollaan silti hyviä ystäviä ja yhdessä roolipelissä oltiin just näin, joten miksikäs ei. Legolaksen puvussa on vaan niin hemmetin monta muuttujaa jotka voi mennä pieleen että... Kuten vaikka tukka ja korvat. Asustakaan ei oikein löydy kunnon kuvaa, mutta se on käytännössä kaksi tunikaa, housut ja viitta. Gimlillä onkin sitten iloksemme rengaspaita, mutta siihenkin löysin aikas selvän ja tarkan tutoriaalin.
Työnjako menisi niin että minä ompelisin asut ja Kääpiö tekisi propit, koska minun vahvuuteni on ompelussa ja Kääpiön maalaamisessa ja askartelussa. Rahaa näihin cosseihin tulee kyllä uppoamaan, se on selvä, joten toivotaan että jotain saisimme aikaan, koska oikeasti kiinnostaisi kokeilla tätä hahmoa. mUtta mikään Hellocosplayn halppis kuitu peruukki ei kyllä tähän kelpaa, mutta onneksi tiedän jo minkä peruukin ottaisin, jos tilaamisen ja maksamisen kanssa ei tule ongelmia. (koska noh, äiti) Himottaisi myös cossata Legolasin isää Thranduilia, mutta jospa hoidettaisiin nyt tuo yksi vaikea ja aikaa/rahaa vievä hahmo ensin pois alta ja mietitään vasta sitten isukin cossaamista.

Koska ajattelin siis vähän säästää Legolasin cossia varten, veikkaan että Reisi Munakatan cossi jää taas jonottamaan omaa vuoroaan. Traconiin siis Gabuna ja ehkä mukaan repäisen jonkun vanhoista cosseistani. Gabuakaan en ole aloittanut, enkä Meitäkään, mutta näyttää että Mei menee melkein kokonaan kaappi cossina. Olen kyllä hommannut huopaa, josta ajattelin askarrella Meille apiloita :3

Mutta eipä taas muuta, hyvin cossi painotteista taas kerran 8D