Ajatuksenani oli mennä sunnuntaina hyvissä ajoin nukkumaan ja herätä virkeänä kouluun, mutta siinä yöllä tapahtuikin sitten vähän kaikenlaista hyvin jännää, jotenkas en lopulta nukkunut kuin jotain neljä ja puoli tuntia kevyttä unta. Kumminkin sitten yllättävän pirteänä kouluun, koska lepattava tunne vatsassa piti jokseenkin hereillä. Joka vuosi eka päivä on yhtä tylsä, kun sitä infoa ja sääntöä tungetaan joka tuutista. Oli siitä se hyöty että päästiin aikaisemmin ja pyörähdettiin kavereiden kanssa katsomassa millaista jälkeä oli remontilla saatu aikaan meidän entisellä yläasteella. Morjestettiin muutamaa tuttua siinä sivussa. Seuraavaksi päiväksi meille luvattiin ryhmäytymistä, joka jo terminä kuulostaa kidutukselta. Seiskan ryhmäytyminen oli ainakin täyttä paskaa. Mutta enpä sinäkään yönä nukunut kuin kolme tuntia, because of reasons. Ja niinpä jällen kehuttavan pirtenä vesisateessa korpeen tutustumaan ikäluokkani idiootteihin. Kyllä minä onneksi yhden uuden tuttavuuden taisin solmia. Ja olihan tuo pikkuisen parempi fiilis kui seiskalla, vaikka pressun kääntö peli meni yhä ihan tuskaisen huonosti, ei saatu käännettyä ollenkaan.
Tänään oli sitten vihdoinkin oikea koulupäivä, joka alkoi ihanasti pitkän matikan kaksoistunnilla. Hurraa. Mukavan motinoitunesti alkaakin tuon aineen opiskelu kun heti ensimmäisillä tunneilla kyyneleet silmissä kun en vaan tajunnut mitään. Onneksi sen jälkeen oli hypäri, joten vitutuksia purkaakseni kävin musiikki pauhaten ostamassa ärrältä kahvia ja tein sitten läksyt kun aikaakin jäi. Oli kyllä hieman että alkaako ärsyttää uudestaan kun en juuri tajunnut mitään niistä tehtävistä. Loppu päivä olikin onneksi vain kivoja aineita, kuten psykologiaa. Huomioin tosin että minun ei kannattaisi juoda tässä mielentilassa kahta kuppia kahvia putkeen + kun olin jälleen kerran väsynyt, vaikka nukuinkin melkein kahdeksan tuntia, olin nimittäin loppu päivästä aika ylivilkas, mutta on se mielestäni parempi kuin vittuuntunut ja verisiä asioita suunnitteleva. Ainakin tähän asti lukio on ollu ihan jees jos sitä matematiikkaa ei lasketa.On kivaa nähdä Andaa ja Kekeä vähän useammin arkena kuin esim. viime vuonna.
On vaan vähän väsynt olo noiden parin unettoan yön jälkeen, mutta toisaalta se varmaan oli ihan niiden arvoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti