....jotka olisi pitänyt kirjoittaa jo viime viikolla
Mistähän aloittasin.... Aloitetaan vaikka siitä että miksi on aina pakko rikkoa/turmella toisten ihmisten tekemät työt? Tein kuvis tunnilla muovailu vahasta erään hahmoni joka on asunut neljä vuotiaasta asti mielisairaalassa (16 vuotta nykysin) Niin siis tein hänet ja siitä hahmosta piti ottaa kuva kameralla ja piirtää kuvat erikulmista. Sain minä ne tehtyä mutta kun seuraavan kerran näin pikku laitosvankini, niin katsokaapa millaiseen kuntoon joku urpo oli sen nuijinut:
*niisk* Minun pieni pakkolaitos vankini. Sinun kumppanisi on huolissaan kun sinut hakattiin. (saatte vääntää niskanne, en jaksa kääntää)
Niin että nyt harmittaa. Pitää yrittää saada hänet entiseen kuntoon.
Mutta hyviäkin uutisia, munakoisoni säilyi ehjänä lasituspolton ajan ja mikä vielä parempaa, se pysyy kasassa, koska lasitin sisäpuolenkin ja lasite pitää sen kasassa.
Vääntäkää niskanne uudestaan 8DD Violetti se ei harmi vain ole :<
Ja huumepussit ovat ihania! Ne tuottavat hyvän olon ja auttavat kokeissa, rakastan niitä ♥
Jaa, mitäs muuta....
Ainiin, sain traumat! Ja suljetun tilan kammon. Minä en astu enää jalallanikaan ERÄIDEN henkilöiden kanssa sellaiseen tilaan josta en pääse nopeasti spurttaamaan kahden metrin päähän lyhyellä varoitusaijalla.
Niin, ne saivat minut kiinni, minua halattiin. Halattiin, ymmärrättekö?
Ylpeyteni kärsi.
Ja huomenna on kaiken lisäksi ystävänpäivä ja meidän koulussamme on halipäivä *kylmät väreet*
Niin ja tähän loppuun julistan kilpailun.
Jos joku irl henkilö pystyy kertomaan tilanteen, jossa olen ollut lempeä, niin suostun muokkaamaan mielipiteitäni luonteestani.
Tuskin te sellaista tilannetta keksitte *pahis nauru*
Eikö Angelo muuten olekkin suloinen? Tui~♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti