Tammikuu on ollu lyhyesti sanottuna täyttä paskaa.
Koulussa on mennyt huonosti kun en oo jaksanut panostaa mihinkään. Etenkään matematiikaan. Koeviikkokin olisi nyt menossa, mutta tuskinpa mitään kiitettäviä on luvassa. Lisäksi kärähdin äidille luvattomuuksista joista onkin varmaan sanktiona se, että en pääse hiihtolomalla Helsinkiin. Taas kyllä kympin vanhemmuutta, näinhän sitä kuuluukin lasta rankaista lapsen tuntemasta pahasta olosta. Toisaalta en varmaan silti ois päässy Helsinkiin vaikken oiskaa jääny kiinni, koska kuulemma jos matikka ei mee putkeen niin turha unohtaa kaikki reissut. Hyvä se on poistaa ne ainoot ihanat jutut munkin elämästä.
Synttäreitäkin on tässä kuussa ollu kolmet, joista vain kaksi tyyppiä piti kyllä juhlat. Toiset viime viikonloppuna ja toiset nyt eilen. On tullu kyllä niin herkkujen yliannostus että ei mitään rajaa. Ärsyttää kun pari kuukautta itse joutuu odottelemaan vielä että on lain silmissä aikuinen.
Saa nyt tosiaan nähdä selviinkö ensi viikon keskiviikosta hengissä, saati sitten sen aiheuttamista seuraamuksista.
Päädyin nyt sitten aloittaa tään vaikka jo kirosin etten tosiaan aloita. On kyllä aika suuret mahdollisuudet että tämä jää kesken, mut katsotaan nyt jaksanko.
Ideaksi päätyi siis nyt tämmöinen 30 päivän piirrustus haaste juttu, josta piirrän kylläkin vain 24 ensimmäistä. Ja jos käy niin onnekkaasti että jaksan niin saatan piirtää jotain muutakin siihen mukaan. Tänään ei ole kuitenkaan niin onnekas päivä, joten tässäpä siis päivä ykkönen. Nauttikaa paskasta laadusta.
Ja kuten on varmaan jo tullu selväksi niin koko kalenteri kuivui kasaan heti ensimmäiseen päivään. En saanu mitää aikaiseksi. Tukankin leikkasin uuteen uskoon heti seuraavana päivänä tuon kuvan julkaisemisen jälkeen. Mutta joulukuu tiivistetysti että oli kummipojan ristiäiset ja minusta tuli kummi. Kusin matikassa ja oli paha olo. Aloitin jotain taas kahden vuoden jälkeen. Ostin tupakkaa ja viimeisimpänä otin tragus lävistyksen oikeaan korvaani tämän viikon maanantaina ilman lupaa. Ei siitä vielä ainkaan ole huudettu.
Vuosi 2015 ei ollu elämäni paras. Koulussa oli hyvin usein ihan paskaa ja kesäkin meni töitä tehdessä. Siitäkin taskuun tulleet rahat kuluivat hujauksessa. Seuraavalle vuodelle on ainakin kesäksi suunnitelmissa vähän työtä ja paljon huvia, joskaan en tied' millä rahoitan kaikki huvitukset mut eiköhän se jotenkin. Ja täysi-ikäisenä voi joskus ehkä sitten ottaa jotain terävää vitutukseen. Muun osan vuodesta kai voi keskittyä vaan selviytymiseen ja syksyn toivoa sitten että ensimmäiset Yo-kirjoitukset menis mahdollisimman hyvin.
Eipä kai muuta, joten kaikille vaan hyvää vuoden vaihdetta. Toivottavasti voisin ens vuonna pitää tämän kateettoman lupauksen ja päivittää tänne useammin vaikkei tätä juuri kukaan lue.
Oh god taas mennyt kuukausi enkä oo mitää taas kirjoittanut. Osasyy voi olla että tässä kuussa ei oo tapahtunut mitään ja jos onkin niin se on ollu paskaa.
Selvisin kuin ihmeen kaupalla koeviikosta ja tänään alkoi uusi jaksokin. Jälleen kerran aika siis tehdä kateettomia lupauksia parantaa opiskelua ja muka aloittaa puhtaalta pöydältä.
Joulukalenteria oon miettinyt ja se pitäs alottaa huomenna. Ideoita on melkein nolla. Oon miettinyt jotain piirrustus/sarjakuva painotteista elämän pohdintaa ja ranttausta. Ehkä mä toteutanki sen sittenki vaikkei kyl oikein tunnu lähtevän käyntiin ei sitten millää. Aina voi koittaa, saatte nähdä huomenna. Tosin mitä hiton väliä teenkö vai en koska tätä lukee ehkä neljä ihmistä.
Saatanan lyhyt postaus, mut en jaksa vääntää. Voisin loppuun taas heittää tämän kuun kuunnelluimpia juttuja.
Varautukaa taas siihen, että tämä postaus sisältää hätäistä selittelyä ja kuvia. Olipa siis tuo syysloma tuossa taas, jokaisen koululaisen tervetullut pelastus syksyn pimenevien iltojen keskellä. Minulle varsinkin se tuli tarpeeseen, koska olo oli helvetistä koko ekan jakson lopun ja varsinkin viikolla ennen syyslomaa. Nyt loman jälkeen on ollut parempi, saa nähdä miten pitkään kestää.
Kävin lomalla lepuuttamassa hermojani jälleen kerran Helsingissä ja tulipa kerrankin otettua kunnolla kuvia, jopa muustakin kuin ruuasta. Ruokaan kyllä meni kuitenkin suurin osa rahoista, hyvästi kesätyö massit.
Ensimmäisen yön yövyin Sayan luona ja pitkästä aika saatiin ajan kanssa jauhaa paskaa ja jutella syvällisiä. Pyörittiin toki myös kaupoilla ja tuhlattiin molemmat rahaa Cypershoppiin. Lisäksi hän sai minutkin koukuttumaan bubble tea:hen, lisää kulutuskohteita siis.
Paint sensuurit on kauniit
Näin myös erästä toista ystävääni ennen kuin näin Ivanin ja lähdin sitten tavaroineni hänen luokseen kahdeksi yöksi. Tykkäsin kovasti, koska sinne mentiin ratikalla ja minähän tunnetusti pidän julkisesta liikenteestä Helsingissä. Matka oli vieläpä semi pitkä, joten sain istua ihan rauhassa. Pidin myös kämpästä, koska neljäs kerros yhdistettynä öiseen kaupunkiin on aika ihana juttu. Meinasin juuttua katselemaan kylppärin pyöreästä ikkunasta kadulle, kun oli niin nättiä. Talon ohi meni ratikoita, mutta se ei minua yllättäen haitannut, vaikka muuten olen neuroottinen äänistä. Tai sitte olin vain liian väsynyt.
Maanantain olikin järjestettyä ohjelmaa. Käytiin nimittäin Suomenlinnassa. Olin itseasiassa toivonutkin sellaista, sillä Kamppi-Rautatieasema-Kaisaniemi välillä ravaaminen joka ainoa reissu alkoi tympiä. Ensin kyllä käytiin kuluttamassa lisää rahaa ruokaan. Minut tutustutettiin myös smoothieihin tällä reissulla, pidin kovasti.
Suomenlinnan ensivaikutelma ei ollut kiva, sillä olin tyhmä enkä älynnyt ostaa lautan lippua ajoissa. Lisäksi luulin matkakortin pelastavani minut, mutta selvisikin ettei näin ollut, sillä se saatanan kortti on sellainen joka ei päivity kun ikää tulee lisää, eli olin jo yli-ikäinen tälle "lastenkortille". Vitutti kyllä taas niin ankarasti sekä oma tyhmyys ja varmaan miljoona muuta asiaa siinä sivussa. Onneksi kuitenkin itse Suomenlinna oli mukava paikka. Sinne pitää päästä joskus kesälläkin eväiden kanssa. Parasta siinä oli minun mielestäni meri ja kalliot. Aurinkokin paistoi ja lämmitti. Istuskeltiin vaan, ihan hiljaakin aika ajoin. Minä kiipeilin tovin kallioilla, olin halkaista kalloni kun tasapaino uhkasi pettää ja etsiskelin kivien välistä elukoita ja petyin kovasti. Ainoa elävä organismi oli ahdinparta ja ruskolevä(?). Löysin tosin simpukankuoren, mutta sekin lohkesi hieman.
Paluumatkalle ostin vuorokausilipun, joka käy joka saatanan liikkuvaan kulkuneuvoon Helsingissä, koska eihän sillä kortilla tee enää paskaakaan. Pitää ostaa uusi, kun tuo entinen olikin saatu kaverilta pari vuotta sitten. Lähdettiin Ivanin kanssa etsimään sitten jotain syömistä kun päästiin takaisin maihin. Hän vei minut sitten Steam Coffeeseen ja sielläkin oli vaikka mitä hyvää. Bagelin söin ja voin sanoo et se oli paljon parempaa kuin Arnoldsin majoneesi mätöt joita oon tähän asti pitänyt taivaallisina. Jopa oliivit olivat hyviä, vaikken niistä normaalisti välitä. Tai sitten tässä on tämä "ruoho on vihreempää aidan toisella puolelle" -efekti.
Shoppailiin ruuan jälkeen ja fantsuun meni niin vitusti taas tuohta. Lisäksi yhteen antikvariaattiin käytin rahani myös ja sen ansiosta sain vihdoin NANA:n kaikki puuttuvat osat itselleni. Kuvailin paljon myös ihan Helsinkiä itseään, ne rakennukset vain ovat niin kauniita.
Istuttiin aivan loppuillasta sitten Kampissa, koska Ivan halusi ladata puhelintaan. Juotiin bubble teetä ja minä ryystin omani lisäksi myös Ivanin teen loppuun. Räpsin kuvia ja makasin lattialla, kyttäsin ihmisiä. Raahauduttiin takaisin hänen luokseen ja katsottiin vielä jakso Black Mirroria, ihan kamala, en nauttinut. Herätti kyllä ajatuksia silti.
Tiistaina pyörittiin vielä kaupungilla ja nähtiin Ivanin kaveria, joka on myös minun tuttuni Traconista. Ennen kahta etsiydyttiin linja-auto terminaaliin, josta minun kyytini lähti taas sukulaisten luo länteen. Oli kyllä hieman haikea fiilis istua linjassa ja jättää Helsinki ja muut taakseen. Sukuloinnista vain sen verran, että näin kummipoikani Austinin ensimmäistä kertaa ja kävin mummon luona sairaalassa. Saa nähdä näkeekö enää vuotta 2016. Äiti oli tullut jo aikaisemmin sinne ja autoin sitten siivoilemaan mummon asuntoa ja otettiin jo sieltä vähän tavaraa mukaan, kun ei mummo enää siellä tule asumaan. Keskiviikkona lähdettiin pitkälle matkalle kohti kotia.
Loppu loma menikin nopeasti. Oona oli käymässä pitkästä aikaa ja olimme sosiaalisuuden huipentuma, kun minä räpläsin kännykkääni ja Oona oli minun koneella hapossa. Noh, ainakin musiikki soi taustalla koko ajan. Tämän vuoden syysloma oli paljon parempi kuin viime vuoden, ehkä siksi että matkustin enkä pysyny koko lomaa kotosalla. Muutenkin tuo Helsingin reissu oli yksi parhaista. Kunpa pääsisin sinne taas pian uudestaan.
Ps. Tuon Pariisin Kevään - Pikku Huopalahti kappaleen sanat tiivistävät aika hyvin mun Helsingin reissun. "Ennen kuin huomaat ettei lastenlippu enää kelpaa", niinpä niin...
Toivottavasti nautitte näistä albumeista yhtä paljon kuin minä, sisältää sekä meneviä kappaleita että sellaisia joiden mukana voi itkeä kyynelkanavat tyhjiksi. Die Antwoordin levyä lukuunottamatta omistan nuo kaikki cd:inä.
Heissan, on jokunen viikko sitten kotiuduttu reissusta ja koulutkin alkoi jo viikkoja sitten. Tästä postauksesta tulee varmaankin hyvin kuva painotteinen, mutta toisaalta hyvä kun semi harvoin jaksan laittaa mitään kuvia.
Helsinkiin lähdin siis aamulla yhdeksän aikaan. Matka meni todella nopeasti, sillä piirsin kaverilleni melkein koko junamatkan + nukuin jonkun tunnin Lahdesta Helsinkiin.
Rautatieasemalla suuntasin ostamaan kahvia Robert's coffeesta.
Hunter oli kyllä hintansa väärti. Tapasin Minorun ja lähdettiin metsästämään kahvilaa, jota saatiinkin miettiä tovi, sillä Kissakahvilaan piti varata pöytä ja muualle ei oikein mahtunut. Niinpä päätimme lopulta mennä Starbucksiin, sainpahan kaksi trendikahvilaa yhdellä kerralla.
Caramel frappuccino ei ihan ollut niin hyvä kuin odotin, olisi ehkä pitänyt ottaa joku lämmin juoma, kerma oli kyllä hyvää, joskin kamalan rasvaista. Kiertelimme kaupoissa ja Tigerista hommasin sormuksen, vihkon ja kaksi mansikka lasia, melkein samanlaiset kuin NANA:ssa. Päätimme hengaillumme päivälliseen jossain aasia buffetissa. Sain pitkästä aikaa sushia ja jotain muita aasialaisia herkkuja.
Kisu tuli noutamaan minua rautatieasemalta, sillä hänen luonaan yövyin seuraavat kaksi yötä. Ei tehty juurikaan mitään hienoa, juteltiin, piirrettiin, suunniteltiin roolipeliä ja syötiin. Kisu nimittäin valmisti minulle ruokaa, ratatouillea riisin kanssa tällä kertaa ja lisukkeena patonkia ja smetanaa. Oli kyllä niin jumalaista jälleen kerran. Jälkiruuaksi vähän jäätelöä.
Tiistaina ennen lähtöäni näin erästä kolmatta nettituttuani. Kävimme hänen kanssaan myös kahvilla sekä ostoksilla. Hengattiin kaupungilla siihen asti kunnes minun piti hypätä linjaan, joka vei länteen. Majoituin mummolleni ja siellä nukuttuani lähdin läheiseen kaupunkiin kaverini luokse yöksi. Sieltä tultuani nukuin taas yhden yön mummolla ja seuraavaksi seilasin Tampereelle.
Taas sain viettää aikaani kahvilassa ystävän seurassa. Valitettavasti itse kahvista ja kääretorttupalasta en ehtinyt ottaa kuvaa, mutta tässä sitten mansikka-lime jäätee, jonka vielä ostin. Taas päivä koostui lähinnä shoppailusta ja oleskelusta. Kukkaroni tosiaan vuosi verta koko etelän reissun jälkeen. Tästä saammekin sopivan aasinsillan materialismiin!
Tässäpä siis mukaan tarttuneita sarjiksia ja levyjä. Helsingin Fantsusta ostin Blue Exorcis 13 ja Tableau numero 20 yaoin, hyviä molemmat ja herätin samalla uudelleen innostukseni AnE:en. Tampereen akateemisesta ostin J.P.Ahosen Villimpi Pohjola sarjan uusimman albumin sekä Tea Teen System Error nimisen sarjiksen. Levyinä on Studio Killersiä, Disco Esembleä ja Panic at the Discoa. Näitä kolmea olenkin luukuttanut elokuun alusta lähtien ja suosittelen kyllä.
Sitten tilattuja tavaroita joihin meni kesätyöstä ansaittuja tuloja mukavasti. Teahousen kaupasta tilasin paidan ja pari chapteria sitä sarjakuvaa. Samasta sarjasta on siis se täällä joulukuussa vilahtanut meikkipussikin. Sitten maksoin itseni kipeäksi kahdesta viimeisimmästä vaatekappaleesta. Pitkään katselemani Pretty boy paita on niin ihanan iso ja pehmoinen, samoin kuin Tampereen Cyberistä ostettu luurankohuppari. Minulla on kyllä hieman ongelmia että minkä kanssa pidän tuota pinkkiä collegea kun tukkakin on nykyään keesi kunnon siilisivuilla.
Sitten vielä lopuksi eniten rahaa syönyt ostos jonka voimalla jaksoin repiä rikkaruohoja.
Olympuksen Pen 7. Pidän kovasti. Kamalasti kuvia en ole saanut, koska vitun koulu alkoi + kamala nukke masennus myös. Hyävältä tämä peli kuitenkin vaikuttaa. Traconiin suunnittelin ottavani tämän mukaan jos niitä kuvia saisi. Ja Tracon onkin jo tänä viikonloppuna! En kestä. Cosplay masennustakin on ollut ilmassa, mutta asia on nyt toistaiseksi jotenkin hallinnassa. Seuraava postaus tuleekin taas conin merkeissä.
Näyttää uhkaavasti taas siltä että myös heinäkuulle tulee vain yksi postaus. Noh, voin ilokseni ilmoittaa, että selvisin hengissä siitä kaupungin neljän viikon puistotyöstä. Ei se sitten lopulta niin paha ollut, työkaverit joiden kanssa kitkettiin olivat ihania ja juttua lensi. Aamuherätykset kyllä ottivat viimeiseen päivään asti koville ja mukaan mahtui myös pari päivää kun vettä tuli kaatamalla, mutta silti oli mentävä kitkemään. Tein kuitenkin myös iloisen löydön viime viikolla, sillä joku urpo oli baarista lähtiessään ottanut tuopin mukaansa ja heittänyt sen läheiseen pusikkoon, josta sen sitten poimin roskakierroksella mukaani. Sainpahan sitten ehjän lasin kapiokirstuuni odottamaan.
S-marketista saaduilla rahoilla tilasin hieman pastellista tavaraa, nimittäin kauan haavelemani Pretty Boy college paidan. Sitten tilasin myös Teahouse t-paidan ja pari chapteria sarjakuvaa kyseisestä sarjasta, sillä olivat alessa. En malta odottaa mitä niistä sarjiksista paljastuu! Paita ja sarjikset ovat siis samaa sarjaa taannoin blogissani ihkuttamani meikkipussin kanssa.
Ulkonäköön liittyen, leikkasin itselleni myös kunnon keesin. Eli ihan siilit sivuilta ja harjas sitten keskellä. Ja voi sitä kuittailun määrää minkä oon saanu kuulla perheeltäni. "Olit paljon nätimpi sillä edellisellä tukalla." "Älä enää koskaan leikkaa sitten tuollaista uudestaan, ethän?" Voi jumalauta taas, voitte uskoo miten mukavalta tuntuu kuunnella tuollaista oman äidin suusta. Et haista vittu ku mua ei tippaakaan kiinnosta mikä oli sinun mielestä hyvännäköinen vaan pidän tasan sitä mikä minusta tuntuu hyvältä. Vaatekaappiani siivotessa törmäsin toiseen kahdesta mekostani, jonka voisinkin laittaa ylppäreihini, mutta noiden kommenttejen perusteella pieni kapinallinen alkaa taas herätä ja ihan vittumaisuuttani suunnittelen taas pukeutuvani pukuun.
Tässä on myös reissua tulossa. Ensin sunnuntaina lähtö Helsinkiin, siellä tiistaihin ja sitten Länsi-Suomeen, jossa pyörin niin Eurassa kuin Tampereellakin. Tuskin maltan odottaa mitä tätini, joka on vieläkin kärkevämpi ja vittumaisempi sanomisissaan, tuumaa uudesta tukastani. Sille tekisi myös kovin usein vain näyttää keskisormea.
Loppuun viel semmoinen kysymys, että onko kellää ideoita/ toiveita joulukalenteria varte? Aattelin koittaa kerranki suunnitella sitä jo ajoissa. Kertokaa se kommenteis tai jos tiedätte mun someja niin sielläkin käy.
