Tän kuukauden isoin juttu oli varmaan ensimmäinen talviconini Yukicon, johon liittyi myös ensimmäinen kerta yötä hotellissa.
Perjantaina otin vapaata koulusta ja lähdin aikaisin aamulla kohti Helsinkiä. Matka kului musiikkia kuunnellen ja nukkuen. Ja voi luoja se tunne kun astelin rautatieasemalta ulos, vihdoin vapaa, vihdoin vapaa edes hetkeksi tästä paska kaupungista jonnekin missä voi hengittää.
Ennen kuin lähdin Espooseen treffasin Minorun ja käytiin kahvilla Picnicissä. Antoipa tuo tuliaisia Budapestistä ja ihanan tuunaamansa vihkon jossa oli minun oc:ideni kuvia. Kiitos hänelle <3
Sitten olikin matkan jännittävin osuus vuorossa, nimittäin Espooseen linjalla matkustaminen. En ole siellä ennen käyny, joten jännitti pääsenkö perille. Onneksi vieressä istunut kiltti mies auttoi jäämään oikealla pysäkillä pois. Kirjauduin hotelliin, kävin syömässä ja saunassa ja katselin elokuvaa, ennen kuin kävin nukkumaan.
Lauantaina heräsin hyvissä ajoin aamiaiselle. Vitkuttelin siellä kuitenkin vähän liikaa ja minulle tulikin kiire kun kaverini soitteli, että missä olin. Oltiin sovittu tapaaminen ulos, kun olin hänelle tilannut lipun omani lisäksi ja se piti lunastaa.
Aikaa tuhraantui myös sisäänkäynnin etsimisessä kun en millään meinannut löytää kulttuurikeskuksen pääovea, damn. Noh vihdoin kuitenkin näimme toisemme ja lippujen lunastus hoitui myös onneksi ilman ongelmia.
Samaisen kaverin kanssa vietinkin sitten ensimmäisen päivän. Itse cossasin Sugawaraa Haikyuusta ja hän oli Naruko Yowamushi Pedalista. Maksoin myös itseni kipeäksi kun ostin Kuroko figuurin. (laitan siitä kuvan uudessa lasivitriinissäni muiden arvo figujeni kanssa, sillä en jaksa siirtää koneelle yksittäis kuvaa)
Lisäksi mukaan tarttui conista pari postikorttia, Haikyuu juliste taidekujalta, pari tyynyliinaa, tarroja ja parit tuliaiset sekä synttärilahjat kavereille.
Kaverini oli vain ensimmäisen päivän ja lähti kotiin viiden aikoihin. Hyvästeltiin ja itse lähdin NANA keskustelupiiriin. Tämä con olikin ensimmäinen missä osallistuin luennoille tms. Oli kyllä aivan ihana puolitoista tuntinen minkä vietin keskustelemassa NANA:sta muiden muutaman fanin kanssa. Saimme vertaistukea toisiltamme ja pillitimme ja kirosimme sarjan hahmoja ja käänteitä.
Lähdin piirin loputtua pian hotellille ja loppu illan laittelin kamani lähtövalmiiksi.
Sunnuntaina raahauduin cossi päällä tavaroineni coniin. Kulutin vielä hitusen rahaa taidekujalla ennen kuin lähdin toiselle must ohjelmalle, nimittäin Haikyuu luennolle! Sekin oli aivan ihana kokemus ja luento oli tosi hyvä, täynnä asiaa ja ihan parhaita vitsejä <3
Aikaa ennen bussin lähtöä ei ollut paljon, joten kävin ostamassa evästä ja syömässä, höllentämässä cossia ja istahdin sitten odottamaan coni paikan aulaan tavaroineni. Sattuipa sitten että lauantaina tapaamani pari ihanaa uutta ihmist tulivat juttelemaan, kysyttyään ensin olinhan eilisen Sugawara. Liikutuin tästä kovin, sillä heillä oli sunnuntaina eri cossit, joita en muistanut ja siksi surin etten nähnyt heitä enää. Mutta onneksi he tunnistivat minut vaikkei peruukki enää päässä ollutkaan! Siinä sitten jutusteltiin ja kun pohdin mahdanko selvitä oikeaan bussiin, niin eräs heidän kaverinsa lupasi saattaa minut pysäkille. Ihania ihmisiä oikeasti, en kestä. Pysäkillä sitten selvisi että tämä minut saattanut tyyppi olikin jo facebook kavereissani, maailma on pieni paikka. Näin pääsinkin onnellisesti oikeaan bussiin ja Kampista kävelin kamoineni rautatieasemalle, aikaakin jäi hyvästi ja lahjoitin eräälle pulloja keräilevälle ulkomaalaiselle tytölle tyhjän limpparipulloni. Sitten alkoikin matka kotiin ja ahdistus lisääntyi joka hetki kun kiskot veivät kilometrin lähemmäs kotia.
Loppukuusta ei sitten oikein tapahtunut mitään. Oli Enwien ja Emin synttärit. Myös Kharon täytti kolme vuotta. Olin myös capoeirassa joka oli viikonlopun kurssi. Tosin sunnuntaina olin niin kipeä etten mennyt ja tunsin siitä huonoa omatuntoa ja olo oli muutenkin henkisesti paska.
Sitten koittikin koeviikko. Ei helvetti se matematiikka taas. En saanut tehtyä kuin 60 tehtävää, mutta en palauttanut laskulappua, joten teen siihen enemmän tehtäviä, tosin en ole vielä aloittanut. Ehkä sillä voisin vähän korvata päin persettä mennyttä koetta ja välttyisin neloselta.
Muutenkin äiti on ulissut koulusta ihan helvetisti. Tuumaili jotta jospa en pääsekkään lukiosta läpi ja että jospa en pääse mihinkään opiskelemaan ja joudun välivuodelle. Helvetti kun ihan oksettaa aina kuunnella sen kitinää. Haluun vaan painaa kuulokkeet korville ja ääntä kovemmalle. Uhkasi myös ottaa kouluun yhteyttä jos tämä koeviikko menee penkin alle ja uskompa että aika paskamyrsky on tulossa kunhan se saa mun matikan kokeen käteensä. Ihan vitun sama, kunhan tästä kaupungista pääsisin pois ja mielellään vielä mahdollisimman pian. Ei niitten tarvii soitella perään.
