Jaa

Synttärit oli, niistä voi kirjoittaa joskus paremmin. Enivei.
Kharon sai vaatteet maanantaina, siitä saatte joskus kuvia.
Sain hammaskoruni pois. Tänään koulussa kävelyä.

Ranteet auki taas. Sain katkaistua verisuoniani, verta tulee ihanan paljon.

Ja vihaan tätä vitun laiskuuttaa ja kaikkea muutakin.

Vittuunnun tähän epäaktiivisuuteen

Kyllä, näin on. Haluaisin olla aktiivisempi, mutta ei oikein onnistu, myh.
No enivei, hiihtoloma oli ja meni. Koulussa taas.

Ainiin, Herra Nimettömällä on nimi. (ollut jo melko pitkään, krhm)
Hän on Kharon. Ja hänellä on myös kylpytakki XD
Äiti auttoi tekemään tai minä autoin äitiä, miten vain. Oli pakko väsätä semmoinen, koska näyttää siltä että tilatut vaatteet eivät välttämättä ehdi synttäreikseni, jotka ovat viikon päästä. Enkä tasan aio pitää herraa alushoususillaaan siellä hyllyssä (kyllä, hän pääsi pois laatikosta) kun tänne tulee porukkaa. Harvinaisen tyylittömät alkkarit kyllä ovatkin. Mummopöksyt.
(Anteeksi jo etukäteen laadusta. Kännykän kamera kusee)

                   Taustalla tyylikkäästi kaikkea randomia. Ja oli leikittävä kännykän erikoistehosteilla. Ja hän on      niin neidin näkönen XD

     

   Kunnollinen edestä otettu kuva. Näyttää et siin ois housut ja paita erikseen.

          Sittenpä voikin istuskella rauhassa omassa hyllyssä muumimuki kädessä.

Herralta lähti muuten toinen ripsi irti ja kulutin hermojani selvittelemällä hänen ihanan pitkiä hiuksiaan, jotka menee saatana aina sekasin. Pitää liimailla se ripsi takas kuha jaksaa.
Valkoisen kylpytakin oli tarkotus olla prototyyppi ja oikean olisin valmistanu mustasta, kukkakuvioisesta satiinista, mutta tuntuu siltä että tämä saa jäädä ainakin toistaiseksi. Protptyyppi on kiva.

Kännykkäni takakansi on muuten kauhean vaikea saada irti. Käytin puoli tuntia aikaa siihen ja aseena oli veitsi. Vaikeampi avata kuin osteri. Mutta työ kannatti, sain puhdistettua kameran linssin pölystä ja hiekasta. Tuli hieman selvempiä kuvia, kai.
Olikohan minulla muuta... eipä varmaankaan.

Tässä teille kuunneltavaa, jota itse olen ramputtanut koko päivän. Itse en käy nyrkit pystyssä kimppuun jos minua taputetaan päälaelle....en ainakaan vielä, joten pitäkää varanne.

Loma ja heikko hetkeni

Loma, vihdoinkin, loma! Ei tarvitse mennä kouluun, saa nukkua pitkään ja olla koneella! Ja pelata Stepmaniaa, johon minut tartutettiin viikonloppuna.

Loman siis aloitti viikonloppuinen yökyläreissu Andan luokse. Mukana myös Keke ja Enwie.
Hauskaa oli, korjailin Belialin korun ja sekoiltiin kaikenlaista. Löysin myös uuden rakkauden, vesipyssy ♥ Sitä on jumalaista pitää kädessä. En tosin voinut ottaa sitä mukaan, koska Andan vesipyssy oli, harmi.
Katsottiin Winx:jä (kai se noin kirjoitetaan?) ja muuta mukavaa. Syötiin paljon suklaata ja juotiin Coca Cola Lightiä.
Huomio! Nyt seuraa erittäin tärkeä varoitus: Coca Cola toimii kuin alkoholi, siitä humaltuu, se on vaarallista. Ainakin omalla kohdallani.
Tulen puheliaammaksi ja alan vajota pikkuhiljaa kohti ihmistä joka rakastaa haleja. Hyi helvetti.
Ja tietysti piti kitata monta lasia, voitte arvata seuraukset.

Ensin nukahdin vielä tuolimoodissa olevalle vuodesohvalle, istualleni, tipuin lattialle ja heräsin. Sitten vuodesohva avattiin ja kömmin siihen nukkumaan.
Mutta, se oli erittäin paha erehdys. Nimittäin kaksi pikku riiviötä oli vielä hereillä (Keke nukahti jo)
Ja nämä kaksi pientä otusta saivat (omastamielestään) mahtavan idean, nimittäin sitoa minut kunnon ukenraiskaus tyyliin käsistäni sängynpäätyyn ja sitten napsia kuvia.
Kuulin jälkeenpäin että ajattelivat jättää minut sillä tavalla, mutta päättivät kuitenkin päästää minut irti.
Vasemman käden saivat irti, mutta sen irrotusvaiheen loppusuoralla heräsin, oikea käsi edelleen kiinni sängyssä. Taisi heille tulla aika paniikki, kummatkin perääntyivät ja yrittivät pitää pokkansa.

Oli tosiaan "mitä helvettiä" olo kun irrotin toisen käteni ja katsoin sankareita kysyvästi. Ja hyi helvetti sitä tunnetta kun asia valkeni: "Minut sidottiin sänkyyn...niinkuin uket....minut?... tämä ei voi olla totta..."
Kädet nyrkissä ja hieman täristen, lievästi sanottuna vitutti.
Sitten vedin peiton pääni yli ja rupesin nukkumaan, mitään sanomatta.
Olin kuulemma meinannut tippua  ja tipuinkin monesti.

Anda ja Enwie, muistan tämän hautaan asti!

Aamulla heräiltiin kaikki eri aikoihin. Olivat kuulemma poistaneet minusta otetut kuvat. Jollain muotoa minua harmittaa se, olisi kyllä hieman kiinnostanut nähdä miltä näytin. Toivon totisesti että ne eivät tehneet muuta arvoani alentavaa.
Vihaan alemmuuden tunnetta tai sellaisen aiheuttavaa, mm. haliminen, pään/olkapään taputtaminen yms.

Mut kiva reissu oli kumminkin. Kyl sitä oli vähä haikea olo kun kotiin tuli. Ja sitten olenkin pelannut Stepmaniaa ja päättänyt etten juo enää Coca Colaa yökylässä, kaveriporukassa.